Klikkaamalla kuvan saa suuremmaksi. |
Sirun vuorolla piti jälleen vaihtaa omat aivot eri vaihteelle. 4-9 väliä hiottiinkin muutamaan otteeseen, ekan kerran päättyessä siihen kun Siru hyppää muurilta mun jaloille takaapäin! Koettiin myös muutama totaalinen myöhästyminen mun kannalta sekä pari erittäin epäonnista kunnes saatiin aikaan "jotainsinnepäin" räpiköinti, minkä tuloksena muurista ropisi palat alas mutta päästiin kuin päästiinkin kepeille asti! Huh... Ohjauksena siis sama kuin Iiriksellä: 4-5 esteillä oman reitin optimointi ja kun koira on kohti putkea juostaan tuhatta ja sataa tekemään persjättö muurin ja 9-hypyn väliin: katse vasemmalle ja vasen käsi esille. Pitää persjättöjä hioa Sirun kanssa muutenkin, mulle ei ole vielä muodostunut niin hyvää arviota sen vauhdista ja rytmistä esteillä että tämän tyyppiset ohjaukset toimisivat vielä hyvin. 14-esteelle ohjaus piti Sirulla olla selkeämpi ja suurieleisempi kuin Iiriksellä jotta se toimisi. 16-hypylle lähettäessäni luotin liikaa ja käännyin liian aikaisin pois ja sain Sirun muutamaankin otteeseen kääntymään liikkeeni mukana pois. Lopulta piti unohtaa valssi 17-18 välille ja vaihtaa ohjaus takaaleikkaukseen. 21-hypyllä sama ongelma kuin Iiriksellä, tässäkin apupalkkaaja mukaan (tosin Sirun vain vilkaisi namirasiaa ja jatkoi mun liikkeen mukana) mikä auttoi etenemään hypyn yli. 23 hypylle en ehtinyt sitten millään.... Otettiin siis putkelta uudelleen. Samat ohjaukset toimivat Sirulle, mitä käytin myös Iiriksellä, ongelmia tuli kepeille lähetyksessä kun en osannut rytmittää liikettä ja rintamasuuntaani oikein ja Siru paukkasi milloin tokaan väliin, milloin keskelle keppejä. Lopussa kepit siis erikseen. Omaan treenimme tämä viimeinen pätkä (26-30) ja sen variaatiot sekä persjätöt.
_____________________________________________
Tänään treenattiin kaikkien kolmen kanssa rallya vuorotellen treenikaverin kanssa. Ensimmäisenä Iiriksellä oli koetus: piti odottaa omaa vuoroaan penkillä kun kaveri treenasi (ja vielä hyppyjä!). Kerran vain luikahti pois penkiltä (silloin juttelimme) ja palautin takaisin. Muun ajan kommentoi ääntelemällä, mutta ei sentään haukkunut. Ensimmäinen kerta näin, Iiris on aikaisemmin ollut penkillä odottamassa kun treenaan Sirun tai Nanan kanssa ja silloin on kyllä haukku ollut herkässä.
Iiriksen kanssa teimme alkuun lyhyen lämmittelyn: seuruuta, eteentuloja, käännöksiä ja perusasentoja molemmin puolin. Ratana meillä viime lauantain Janakkalan kisoista varioitu mestariradan alku: Lähtö, sarjahyppy kahdella hypyllä suoraan, molemmat oikeaan täyskäännös, 270 oikeaan, 1-2-3 askeleet eteenpäin, houkutus (jossa kaverin avonainen treenikassi sekä lähes tyhjä raksusäkki) ja pujottelu edestakaisin. Ensimmäisellä kerralla hypyillä Iiris innostui ja täyskäännökseen en saanut omia liikkeitäni ajoitettua oikein (kannattaako jättää rataantutustuminen väliin?). Houkutuksessa pää pyöri ja silmät kävivät mun ja houkutuksen väliä: seuruu irtoili mutta ei karannut kummallekaan eikä nuuskaissut edes tötteröitä! Palkkasin keskellä houkutusta sekä sen päätteeksi. Pujottelussa oli hieman vielä irtonainen seuruu mutta paremmin kuulolla kuin houkutuksessa eikä tötteröinä toimineet ämpärit kiinnostaneet. Toisella kierroksella hypyt onnistuivat paremmin ja sain ajoituksen täyskäännökselle toimimaan, houkutuskaan ei kiinnostanut enään niin paljoa mutta koirasta kyllä näki että katse valui niille vähän väliä. Askeleiden tilalla tehtiin sama peruuttaen: eteentuloa pitää vahvistaa ettei jää seisomaan ja toisaalta että tulee useammankin askeleen jälkeen suoraan. Hyppyjä treenattiin vielä pari kertaa: lähetys hypylle pitää olla viime hetkellä ja suhina toimii hyvin jarruna pysäyttämättä silti koiraa kokonaan.
Sirun kanssa tultiin halliin hallitusti ja hillitysti. Otettiin alkuun käytösruutua runsaalla palkalla (vasemmalla istuen) samalla kun treenikaveri harjoitteli oman koiransa kanssa muutaman metrin päässä meistä. Häiriönä toimi myös kentällä agirataa rakentavat ihmiset, leikkivä lapsi, innokas nuori koira (kytkettynä) sekä loppuvaiheessa vapaana juokseva koira (jonka tullessa halliin taisin valahtaa kalpeaksi mutta taistelin että en näytä jännitystäni millään tavalla Sirulle.). Treenikaverin jatkaessa tehtiin myös lyhyet pätkät maaten vasemmalla ja istuen oikealla. Käytösruutua treenatessa palkkatiheys on tällä hetkellä alle puolta minuuttia, suurimman osan palkasta tullen 10-20s. välein. Lopuksi Sirun kanssa tehtiin vielä helppoja perusjuttuja, tarkoituksena treenata vain häiriön kanssa. Miten mahtavasti Siru malttoi keskittyä muhun ja tekemiseen! Ainoa äännändys tuli kun toinen koira peruutti hieman liian lähelle Sirua ja kurkusta tuli matala jännitysmurina. Selkeästi viime aikoina opeteltu taktiikka toimii: kun jännittää tai häiritsee -> katso ohjaajaa -> palkka. Hallista lähdettiin vielä kun oli rauhallinen mieli molemmilla.
Nanan kanssa otettiinkin sitten pihalla (hallin sisällä alkoi jo aksa joten se olisi ollut aivan liian suuri häiriö). Treenattiin erottelua puolenvaihto edessä - saksalainen täyskäännös. Nana osaa molemmat mutta nyt pohdittiin miten saisin näytettyä ne mahdollisimman selkeästi Nanalle jotta vältytään ongelmalta, joka parissa viime kisaradassa on näkynyt: saksalaiseen lähdettäessä Nana lähtee eteenpäin kuin tehdäkseen puolenvaihdon edessä. Muutaman kokeilun jälkeen päädyttiin seuraavaan Puolenvaihto edessä tulee olla rennosti esitetty: avoin kämmen ja koiralle tilaa tehdä, myös käsky on rauhallinen ja selkeä. Saksalaiseen lähdettäessä käsky on tiukempi, käsi on supussa kuin tarjoten namia. Käsi myös toimii aivan vartalon lähellä kiertän sitä ja ohjaten koiran. Harjoitteluvaiheessa palkkaan Nanan heti käännöksen jälkeen heittämällä namin liikkeen suuntaan. Lelun kanssa myös treenattiin mutta nami todennäköisesti pääasiassa parempi ettei turhaan nosta kierroksia.
Taas tuli monta oivallusta treeneissä ja hyvä mieli jokaisesta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti