Kolmen kopla treenaa

Tänään käytiin treenaamassa itsenäisesti kaikkien kolmen kanssa. Aloitettiin parilla kierroksella lämmittelyä pellolla, sen verran oli vettä, kuraa ja jäätä ettei alkuhuuman jälkeen kukaan halunnut juoksennella tai leikkiä siellä... Mentiin koko porukalla siis halliin katsomaan mitä siellä on valmiina ja ratahan siellä odotti :) Hieman nousi kierrokset varsinkin nahkoilla kun saivat olla vapaana hallissa kolmistaan, sen verran harvinaista herkkua. Kaikki haki itsekseen hyppyjä ja putkia ja juoksi lähes päättömästi ympäriinsä. Tätä ei ehkä harrasteta jatkossakaan usein, sen verran sekasorto siitä seurasi... Kun pahimmat höyryt oli päästelty otettiin muutama paikkamakuu siten, että kutsuin alkuun jokaisen vuorotellen makuulta viereen eri kohtiin hallia ja uudelleen makaamaan. Kun tämä sujui nostettiin hieman vaikeusastetta ja otin väliin yhden rennon hypyn tai putken. Hyvin malttoi kaikki olla paikoillaan (tätä on tehty ennenkin), joskin Sirulla ei meinannut kyynärät pysyä maassa ja Iiris nousi kerran ylös.

Nahkat siirtyivät autoon odottelemaan vuoroaan ja otin kunkin vuorollaan treenaamaan rataa. Nanalle oli sopivasti valmiina medikokoiset hypyt (ei olla tehty maksihyppyjä kuin satunnaisesti viime syksystä). Tutustuin rataan pätkittäin tehden ne heti perässä Nanan kanssa kokeillen muutamaa eri ohjausta. Perään tehtiin koko rata, ihme kyllä nollana! Sen verran sähläsin pätkissä että en ollut lainkaan varma miten käy :D

Eka ja vika este jää videolla juuri kuvan vasemmalle puolelle. Nanalla riitti intoa ja irtoaminen sujui yllättävän hyvin joten käytin sitä hyväksi monessa kohtaa: Alun putken ja puomin välissä, tokan ja kolmannen putken välissä sekä kepeillä, joissa jäin vain suu auki katsomaan kun Nana painatti mennä seinää kohti olevia keppejä vaikka oma liikkeni oli minimaalista!

Seuraavana vuorossa oli Iiris. Kameran pistin myös kuvaamaan mutta tottakai akku loppui eli tuo Nanan rata oli ainoa, joka tallentui tämän päivän treeneistä... Iiriksen kanssa tehtiin rata alkuun kolmessa pätkässa ja lopuksi kisanomaisesti. Omaa liikettä tarvitsi miettiä: siinä missä Nana irtoaa Iiris tarvitsee tueksi multa pientä liikettä. Hankalaksi kohdaksi osoittautui ennen keppejä tuleva hyppy ja muuri, onnistuin saamaan rintamasuuntani ja jalkani solmuun eikä Ii lähtenyt Nanalla toimineeseen ohjaukseen lainkaan. Jouduin korvaamaan peränurkassa ohjauksen pyörähdyksillä, mikä ei toiminut aivan toivotusti mutta saimme aikaan kuitenkin "sinnepäin"-suorituksen. En jäänyt sitä sen enempää tahkoamaan ettei tule kyllästymistä... Tarvitsee hioa tiukkoja käännöksiä: oman kropan käyttöä ja Iiriksen taipumista niissä. Kepeillä en lähtenytkään kokeilemaan pysymistä vaan tuin loppuun asti, irroten enemmän keskikentälle kuin poispäin. Puomia ennen olevalle hypylle vaihdoin myös pyörähdyksen, tosin lennosta kun ajattelin etten lähdekään kokeilemaan muuta ratkaisua. Lopuksi kisanomaisella radalla saatiin melkein nolla kun oma ohjaus oli liian leveä ja perällä Iiris teki mutkan käyden melkein putken sisällä ennen keppejä :D Iiriksen kanssa kokeilimme vielä lopuksi seuran uutta säädettävää alumiinipuomia, joka oli sopivasti normikorkeudessa hallin reunalla, hyvin meni siitä läpi vaikka tuntuukin kepoisemmalta kuin vanhan, tukeva, puinen puomi.

Sirun kanssa lähdettiin tekemään myös rataa pätkissä, nyt luotin irtoamiseen ja mietin millä taktiikalla olin Nanan antanut irrota: Sirulle päti monessa kohtaa samantyyliset ohjauksen sillä poikkeuksella että piti olla tarkempi käännöksissä ja miettiä omaa rintamasuuntaa selkeämmäksi. Kontakteja piti vahvistaa useaan otteeseen, intoa juosta läpi oli liikaa... Peränurkan tiukat käännökset ja putken ohittaminen ja kepeille irtoaminen onnistuivat kertaheitolla! Keppien suorittamisesta palkkasin muutamaan otteeseen, vahvistin samalla seinään suuntautuvien keppien tekemistä itsenäisesti, yllätykseksi Siru ei tarvinnut läheskään niin paljon tukea kuin olin olettanut vaan suoritti kepit varmasti.Lopuksi tehtiin Sirunkin kanssa kisanomainen mutta nollaa siitä ei saatu kun puomi piti uusia kahdesti ennen kunnon, palkattavaa 2on2ff-kontaktia lopussa ja välissä unohdin ohjauksenkin... Mutta hyvä kokonaisuus silti! Irtomiseen olen tällä radalla ja tämän talven aikana ollut koko ajan tyytyväisempi, työtä on sen eteen tehtykin :)